Työterveydessä
ei oteta turhia laboratoriokokeita

Osana Työterveys Helsingin vastuulliseen ja eettiseen arvopohjaan kuuluu se, että lääkärit eivät määrää asiakkaita turhiin laboratoriokokeisiin. Hoitosuhteessa arvioidaan, onko laboratoriokokeiden ottaminen tarpeellista hoidon kannalta.

− Arviointi perustuu kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Lisäksi meillä toimii ylilääkärin tukena asiantuntijalääkäri, joka eritoten seuraa käytäntöjä sekä antaa koulutusta ja palautetta lääkäreille, yksikön johtaja Ritva Teerimäki kertoo.

− Tarkistamme Omakannan kautta, onko asiakas ollut jo esimerkiksi terveysaseman kautta laboratoriokokeissa, jolloin vältämme päällekkäisiä tutkimuksia, ylilääkäri Eevamaija Tuovinen sanoo.

Osuvinta palvelua asiakkaalle

Työterveys Helsingissä on käytössä hoidon tarpeen arviointi, jonka tavoitteena on taata hyvä hoidon laatu, asiakaskokemus ja kustannustehokkuus. Resursseja käytetään vastuullisesti ja niihin asioihin, joilla tiedetään olevan vaikuttavuutta.
Teksti Emilia Rodriguez
Kun asiakas ottaa yhteyttä Työterveys Helsinkiin, työterveyshuollon ammattilainen arvioi hänen hoidon tarpeensa ennen kuin esimerkiksi antaa vastaanottoajan tai omahoito-ohjeita. Mutta mitä hyötyä hoidon tarpeen arvioinnista on tai mitä se oikeastaan tarkoittaa?

− Hoidon tarpeen arvioinnilla pyritään siihen, että asiakas pääsisi heti mahdollisimman osuvaan ja oikeaan hoitoon, Työterveyden yksikön johtaja Ritva Teerimäki selvittää.

− Siinä työterveyshoitaja tai sairaanhoitaja arvioi, mikä olisi paras tapa lähteä hoitamaan asiakkaan asiaa ja sen mukaan ohjaa asiakkaan oikealle hoitopolulle, Työterveyden ylilääkäri Eevamaija Tuovinen täydentää.

Lääkäri ei ole aina paras apu

Tuovinen ja Teerimäki kertovat, että usein ajatellaan, että tärkeää olisi päästä heti lääkärin vastaanotolle. Lääkäri ei kuitenkaan välttämättä ole se, joka pystyy antamaan parhaan hyödyn asiakkaalle.

− Hoidon tarpeen arvioinnilla pyritään myös siihen, että asiat eivät aina medikalisoituisi eli, että kaikista asioista ei tehtäisi sairauksia, joita hoidetaan vain lääkkeillä ja lääkärin vastaanotolla, Tuovinen sanoo.

Esimerkiksi tuoreista kipuoireista kärsivälle voi olla paljon enemmän apua työfysioterapeutin suoravastaanotosta kuin pikaisesta lääkärinkäynnistä. Suoravastaanotolla fysioterapeutti tutkii asiakkaan oireet ja asiakas saa nopeasti apua kipuunsa, jotta se ei pitkittyisi.

− Olemme saaneet erinomaista palautetta fysioterapeutin suoravastaanotosta sekä myös matalan kynnyksen mielenterveyspalvelusta, jossa työterveyshoitaja tai psykiatrinen sairaanhoitaja tukee asiakasta esimerkiksi jaksamisessa tai yllättävässä elämän kriisissä, Tuovinen kertoo.

− Hoidon tarpeen arviointi voidaan mieltää valtavaksi portiksi, jonka yli et pääse kuin oveluudella. Sillä ei kuitenkaan yritetä estää asiakkaiden pääsyä palveluihimme, vaan sillä haetaan laadukasta hoitoa, hyvää asiakaskokemusta ja resurssien vastuullista ja kustannustehokasta käyttöä. Meille kaupungin omana sisäisenä työterveyshuoltona mikään ei ole niin tärkeää kuin, että työntekijä saa tarvitsemansa avun selviytyäkseen työssään ja me olemme tukena siinä, Teerimäki summaa.
< EdellinenSeuraava >
Sisällysluettelo

Osuvinta palvelua asiakkaalle

Työterveys Helsingissä on käytössä hoidon tarpeen arviointi, jonka tavoitteena on taata hyvä hoidon laatu, asiakaskokemus ja kustannustehokkuus. Resursseja käytetään vastuullisesti ja niihin asioihin, joilla tiedetään olevan vaikuttavuutta.
Teksti Emilia Rodriguez
Kun asiakas ottaa yhteyttä Työterveys Helsinkiin, työterveyshuollon ammattilainen arvioi hänen hoidon tarpeensa ennen kuin esimerkiksi antaa vastaanottoajan tai omahoito-ohjeita. Mutta mitä hyötyä hoidon tarpeen arvioinnista on tai mitä se oikeastaan tarkoittaa?

− Hoidon tarpeen arvioinnilla pyritään siihen, että asiakas pääsisi heti mahdollisimman osuvaan ja oikeaan hoitoon, Työterveyden yksikön johtaja Ritva Teerimäki selvittää.

− Siinä työterveyshoitaja tai sairaanhoitaja arvioi, mikä olisi paras tapa lähteä hoitamaan asiakkaan asiaa ja sen mukaan ohjaa asiakkaan oikealle hoitopolulle, Työterveyden ylilääkäri Eevamaija Tuovinen täydentää.

Lääkäri ei ole aina paras apu

Tuovinen ja Teerimäki kertovat, että usein ajatellaan, että tärkeää olisi päästä heti lääkärin vastaanotolle. Lääkäri ei kuitenkaan välttämättä ole se, joka pystyy antamaan parhaan hyödyn asiakkaalle.

− Hoidon tarpeen arvioinnilla pyritään myös siihen, että asiat eivät aina medikalisoituisi eli, että kaikista asioista ei tehtäisi sairauksia, joita hoidetaan vain lääkkeillä ja lääkärin vastaanotolla, Tuovinen sanoo.

Esimerkiksi tuoreista kipuoireista kärsivälle voi olla paljon enemmän apua työfysioterapeutin suoravastaanotosta kuin pikaisesta lääkärinkäynnistä. Suoravastaanotolla fysioterapeutti tutkii asiakkaan oireet ja asiakas saa nopeasti apua kipuunsa, jotta se ei pitkittyisi.

− Olemme saaneet erinomaista palautetta fysioterapeutin suoravastaanotosta sekä myös matalan kynnyksen mielenterveyspalvelusta, jossa työterveyshoitaja tai psykiatrinen sairaanhoitaja tukee asiakasta esimerkiksi jaksamisessa tai yllättävässä elämän kriisissä, Tuovinen kertoo.

− Hoidon tarpeen arviointi voidaan mieltää valtavaksi portiksi, jonka yli et pääse kuin oveluudella. Sillä ei kuitenkaan yritetä estää asiakkaiden pääsyä palveluihimme, vaan sillä haetaan laadukasta hoitoa, hyvää asiakaskokemusta ja resurssien vastuullista ja kustannustehokasta käyttöä. Meille kaupungin omana sisäisenä työterveyshuoltona mikään ei ole niin tärkeää kuin, että työntekijä saa tarvitsemansa avun selviytyäkseen työssään ja me olemme tukena siinä, Teerimäki summaa.

Työterveydessä ei oteta turhia laboratoriokokeita

Osana Työterveys Helsingin vastuulliseen ja eettiseen arvopohjaan kuuluu se, että lääkärit eivät määrää asiakkaita turhiin laboratoriokokeisiin. Hoitosuhteessa arvioidaan, onko laboratoriokokeiden ottaminen tarpeellista hoidon kannalta.

− Arviointi perustuu kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Lisäksi meillä toimii ylilääkärin tukena asiantuntijalääkäri, joka eritoten seuraa käytäntöjä sekä antaa koulutusta ja palautetta lääkäreille, yksikön johtaja Ritva Teerimäki kertoo.

− Tarkistamme Omakannan kautta, onko asiakas ollut jo esimerkiksi terveysaseman kautta laboratoriokokeissa, jolloin vältämme päällekkäisiä tutkimuksia, ylilääkäri Eevamaija Tuovinen sanoo.

< EdellinenSeuraava >